Fortumin tappiot Uniperista ovat valtavat, jo pelkkä kirjanpitoarvon menetys 5,8 miljardia euroa. Tämä vastaa 1 700 euroa jokaista suomalaista verotuksellista kotitaloutta kohden tai noin 3 GW maatuulivoimaa.
Kaiken kaikkiaan Fortum investoi liian suuren osuuden varoistaan Venäjälle, eikä yhtiön selitys tappioista, joita ei voinut ennakoida, ole vakuuttava, kun otetaan huomioon tapahtumien aikajana.
Fortum menetti tilaisuuden nousta Euroopan johtavaksi toimijaksi uusiutuvan energian alalla vuoden 2017 rahoituskapasiteetillaan. Sen sijaan yhtiö kaksinkertaisti panostuksensa hiili- ja kaasuvoimaan Uniper-kaupoilla.
IEEFA perää valtioiden omistamiin laitoksiin tiukempia tarkastuksia johdon päätöksille. Merkittävät strategiset investoinnit tulisi hyväksyttää valtiovallalla veronmaksajien etujen suojaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Fortum on suomalainen energiayhtiö, josta Suomen valtio omistaa 51,2 prosenttia. Yhtiö on perinteisesti keskittynyt vesivoimaan, ja sen ydinliiketoimintaa on sähkön ja lämmön tuotanto. Viime aikoina mukaan ovat tulleet kierrätys- ja jäteliiketoiminta. Yhtiö perustettiin vuonna 1998, kun suomalainen öljynjalostaja Neste Oyj ja energiayhtiö Imatran Voima Oy yhdistyivät (vuonna 2005 Fortumista eriytettiin Neste Oil).
Perinteisesti Suomessa ja Ruotsissa toiminut Fortum on kahden viime vuosikymmenen aikana laajentanut toimintaansa ydinmarkkinoiden ulkopuolelle Baltiaan, Puolaan, Norjaan, Intiaan ja erityisesti Venäjälle. Fortum aloitti tärkeimmät sähkön ja lämmön tuotannon hankintansa Venäjällä vuonna 2008. Siirto oli kyseenalainen, sillä se tapahtui pian sen jälkeen, kun Venäjä oli kohdistanut aggressiota Georgiaa vastaan vuonna 2008. Yhtiö omisti tämän jälkeen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia Uralin alueella ja Siperiassa sekä vesivoimalaitoksia Karjalassa. Kun Venäjä vuonna 2014 liitti Krimin itseensä, Fortumin Venäjän liiketoimintaan alkoi kohdistua kasvavaa kansainvälistä painetta, mutta yhtiö jatkoi toimintaansa maassa.
Muiden kansainvälisten yhtiöiden vetäytyessä Venäjältä Fortum kaksinkertaisti strategisen panostuksensa ostamalla 7,2 miljardilla eurolla Uniperin, saksalaisen energiayhtiön, jonka keskeisiä omistuksia olivat hiili- ja kaasuvoimalat Saksassa ja Venäjällä. Hankinta oli suurin Fortumin historiassa. Kun Venäjä katkaisi maakaasun viennin Euroopan unioniin ja kaasun spot-hinnat kohosivat pilviin, Uniperia uhkasi konkurssi, minkä seurauksena Fortum möi sen syyskuussa 2022 Saksan valtiolle 5,8 miljardin euron tappiolla.
IEEFA:n näkemys on, että kansainvälinen geopoliittinen tilanne huomioiden Fortum otti Venäjän toimissaan liian suuria riskejä ja Uniper-investoinnista seuranneet tappiot olivat ennakoitavissa. On myös huolestuttavaa, että valtion yritys saattoi tehdä niin mittavan ja korkean riskin investoinnin ilman suurempaa valtiollista ja parlamentaarista osallistumista.